Yökyläily, jokaisen äidin päänvaiva

Painotan tässä nyt heti alkuun, että tämä on vain minun mielipiteeni ja kokemukseni kolmen lapsen äitinä. Jokainen tekee varmasti parhaat päätöksensä tässä(kin) asiassa.

Aletaan olla siinä vaiheessa näiden meidän "maaliskuisten" kanssa että hulinat ja rintaraivarit ynnä muut kivat vitsaukset ovat saapuneet keskuuteemme. Näiden vitsauksien myötä monen yöunet ovat häiriinyyneet tai jopa loppuneet kokonaan ja väsymys alkaa painaa silmiä sekä aivoja. Houkutteleva ajatus vauvan yökylään laitosta alkaa pyörimään enemmän ja vähemmän mielessä, mutta tohtiiko sitä nyt vielä? 

Tähän vaikuttaa tosi moni asia. Imetys, tukiverkkojen määrä, opitut tavat(miten omassa lapsuudessa on tehty/on kerrottu tehtävän), ulkoinen paine, oman ajan tarve ja niin edelleen. Silloin kun vauva on pulloruokinnalla, (esim) isovanhemmat ovat arjessa paljon mukana ja oma jaksaminen on totaalisen kiinni yhdestä täydestä yöstä, niin silloin vauva on varmasti hyvä laittaa yökylään. Haastetta tuo jos vauva on täysimetyksellä eikä ole oppinut kotioloissa pullolle, tai jos hoitaja ei ole ennestään tuttu. Nämä ovat seikkoja jotka toisivat ainakin minulle paljon stressiä, jolloin yökyläily ei kyllä olisi se voimavarojen täyttäjä. 

Minusta tähän on hyvä nyrkkisääntö: jos joudut kysymään ulkopuolisen mielipidettä oletko/oletteko tähän valmiita, se kertoo epävarmuudesta. Ette siis ole. Ei ole missään nimessä väärin kiintyä lapseensa niin paljon ettei ole valmis ekana vuotena antamaan tätä yökylään. Sitten alkaisin huolestua jos lapsi täyttää kymmenen eikä ole vielä ollut hoidossa...

Ei myöskään ole missään nimessä väärin kaivata omaa aikaa ja antaa vauvaa hoitoon. Jokainen tietää omat voimavaransa ja tekee päätöksiä niiden pohjalta. Älä siis syytä itseäsi jos sinä et jaksa kaikkea niinkuin toinen. 

Meillä (minä) en ollut valmis kuin vasta tänä keväänä antamaan isommat lapset yökylään. En kestänyt ajatusta siitä että lapset paniikissa etsivät minua tai isäänsä, eivätkä ymmärtäisi yökylän merkitystä. Toki tähän vaikuttaa meidän kohdalla myös se että pyöritetään arkea täysin kahdestaan, jolloin lapset eivät juuri ole tottuneet ulkopuolisiin hoitajiin. 


Kommentit